ero Archives • Järjestysvinkit

Muutos on ylitsepääsemätön

Kerroin sinulle viime kerralla Hannan yhteydenotosta. Hanna oli miettinyt eron jälkeistä elämäänsä ja suurien muutosten keskellä parempaa arkea. Lue edellinen postausta niin tiedät Hannan tilanteesta TÄSTÄ

 

Kun raivaustyö tehdään lapsiperheessä eli tavaroiden läpikäynti, järjestäminen ja ylimääräisen ja turhan tavaran poisheitto homma hoituu tehokkaasti ja keskeytyksettä, kun lapsilla on hyvä ja turvallinen hoitopaikka. Tällä kertaa syysloma sattui hyvin raivausprojektia ajatellen.

Kun saavuin sovittuna päivänä Hanna oli valmistautunut henkisesti urakkaan ja oli erittäin valmis aloittamaan. Olin muistuttanut, ettei tarvitse siivota ollenkaan.

Muutos voi olla ylivoimainen

“Päivät vain tulee ja menee. Pitäisi vaan osata sopeutua. En vaan pysty, kun tää koti ei vaan toimi enää”… Hanna tokaisi. Lohdutukseksi sanoin, että olet jo niin pitkällä prosessissa, koska olet rohkeasti pyytänyt apua ja saanut sitä!

Kävimme läpi perusasioita astellessamme kohti järjestettävää kohdetta. Tärkeää on  muistaa oikea määrä tavaraa säilytyspaikkoihin nähden. Eikä tavaraa kannata jatkossa haalia lisää, ellei muutamista edellisistä luovu. Makuuhuoneessa Hannan iso vaatekaappi oli täynnä vaatteita, joista hän oli jo osan käynyt läpi. Suurin osa vaatteista roikkui kauniisti henkareilla.  Hyllytilaa on paljon, mutta tavarat eivät olleet käytännöllisessä järjestyksessä. Vaatteita lojui ympäriinsä tuoleilla, lipaston liepeillä lattiallakin ja pyykkikorissa.

Tartumme toimeen ja yllätyksesksi kaapin ylähyllyillä lojui papereita ja kansioita 15 – 20 vuoden takaa. Mainitsin Hannalle, että varataan seuraava projekti papereiden parissa. Sitä emme voi toteuttaa samaan aikaan, sillä tarvitset myös lepoa. Levänneenä ja virkeänä ajatus kulkee ja päätöksentekö helpottuu. “Paperit ovat olleet minulle  iso kynnys hävittää…” Hanna murehti. “En tiedä, mitä uskaltaa laittaa pois ja mitä ei. Ihana jos saamme nekin nnyt sitten vihdoin kuntoon.”

Läpikäynti aloitetaan omista tavaroista

Mielenkiintoisinta raivauksen varrella on esiin nousevat muistot ja tunteet. Järjestäessä kaappia, voi tuntua siltä, kuin kävisi aikamatkalla menneisyydessä. Aivan kuin filminauha livahtaisi silmiemme edessä muistellessa tapahtumia ulkomailla, seminaareissa, työtehtävissä milloin missäkin elämän varrella. Nyt on kuitenkin tullut aika, pienet ja sopimattomasksi käyneet vaatteet ja tavarat vievät sekä tilaa kaapissa, että mielen päällä. “Tuntuu niin energiseltä” asiakkaani huudahtaa tikkaiden päällä ojentaessaan minulle tavaroita ja tyhjentäessä kaappia. Menetelmien mukaan kävimme läpi sopimattomat ja erotelimme ne.

Kuin huomaamatta kaapissa oli vapaana kolme hyllyä! Uskomatonta!

Järjestimme sukkahousut, sukat ja alusvaatelaatikot niin, että kaappia avatessaan voi kertasilmäyksellä nähdä, mitä missäkin on. Silmä lepää ! Sama koski muitakin asioita.

Kun roskapussit oli viety kierrätykseen  ( 3 isoa jätesäkillistä) oli aika tarttua jäljellä oleviin ylimääräisiin tavaroihin. Myyntiin lähti 4 säkillistä vaatteitta. Jopa vanha levysoitin, joka oli ollut käyttämättömänä  kaapissa. Sille oli nyt löydettävä uusi omistaja ja pian.

Saimme jäljelle jääville vaatteille loogiset  sijainnit.   Kuulostaa ihan tavalliselta ja sitä se onkin. Tärkeä muutos on kuitenkin se, että tavarat löytyy helposti eikä tavaran noukkimiseen mene aikaa. Pyykkihuolto helpottuu.

Aikaa kului vähän yli neljä tuntia. Ja muutos oli jo alkanut näkyä selvästi sekä kotona että Hannan mielessä.

Oliko paluuta entiseen?

Soitin Hannalle parin viikon kuluttua käynnistäni. Hanna kertoi, että lapset olivat huomanneet suuren ero kotona palatessaan mummolasta raivauksen jälkeen. Lapset olivat riemuissaan alkaneet miettiä, minne mikäkin tavara kuuluu omassa huoneessaan. Hetkessä  piirustuspöytä oli tyhjentynyt tavaroista.  Järjestysinto oli puraissut  myös lapsia välittömästi. Hanna varasi vielä itsepalvelukirpputoripaikan avustuksellani ja sai joitain muitakin tavaroita suurimman osan myyntiin. Tavarat sekä vaatteet löysivät uuden omistajan helposti. “Tuntui mukavalta antaa pikku summa lapsillekin säästöpossuihin, jotta voivat säästää jatkossa tulevaisuuteen” Hanna iloitsi.

Lapset olivat innostuneet esimerkin voimasta.  Ehkä lähestyvä joulu edistää asiaa, päättelimme yhdessä. Hannan mielestä lastenhuone jää nyt pois järjesämiskohteista, mutta sovittiin ajankohta papereiden järjestämiselle. Toteutetaan  se joulun jälkeen.

Papempi on keskittyä nauttimaan läheisistä nyt, kun kerrankin tunnen niin…

Hannan kanssa ensimmäinen projekti saatiin suunnitellusti alusta loppuun. Painotan aina, että yllätyksiä voi ilmentyä matkanvarrella, päätöksiä voi olla helppo/vaikea tehdä. Ammattijärjestäjä lukee ja tukee asiakasta huolehtien  tauoista ja energiatasapainosta.

Hanna kertoi, että mitä enemmän harteilta saatiin  “tavaralastia” pois elämän helpottamiseksi sitä kevyempää on suhtautua omaan elämään. Aika, joka meille kaikille on sama, voidaan käyttää voimaannuttavammin. Kuten keskittymällä omiin lapsiin  & olemalla läsnä.

Totta. Järjestellessä tulee huomanneeksi miten se tavara meitä oikeastaan sitoo. Miten tavarat on meidän elämämme tiellä, kun niiden pitäisi nimenomaan olla meitä auttamassa. Pieniä oivalluksi kerrallaan isolla lopputuloksia. Kiitos Hanna, että sain jakaa kokemuksiasi tänne. Jatkamme tammikuussa papereiden parissa. Ja täynnä intoa. Ihanaa! Haluatko kuulla lisää ? Kommentoi ihmeessä, mitä ajatuksia herää.

Seuraavaksi luvassa…

Oletko ollut kiireinen viimeaikoina?

Voiko joulu tuntua joululta ilman häsellystä ja kiirettä?

Mistä se kiire oikein meille tulee?

Miltä kiire tuntuu?

Kiireestä puhumme seuraavassa postauksessa. Olen itse opetellut ulos kiireestä, muttei sekään aina tuota tulosta. Miksi?

 

Ihanaa päivää sinulle Järjestysvinkkien lukija. Pidetään hyvää motivaatiota yllä tai ainakin pikku hiljaa löydetään se – yhdessä

 

-Laura

Ps. Ilmaisen minioppaan pariin >>>>>>>>tästä

Jaa tämä artikkeli

Eron jälkeen elämä muuttuu


 

Ajattelepa kuinka paljon päivässä joudumme tekemään päätöksiä. Ihan yksinkertaisia juttuja mitä harvoin tulee miettineeksi. Esimerksiksi minkä takin valitsen ulos tai mitkä kengät.  Katson lämpötilaa. Sataako? Onko pakkasta? Mitä leikkelettä ostamme kaupasta? Mikä on tarjouksessa? Koska ehdimme mitäkin?

Seuraamukset voi olla myös raskaita päätöksenteossa… mikäli on kysymys tavaroista, tyssää moni asia siihen, kun joudumme ensin itse tarkastelemaan asioita ja keskittymään ja sen lisäksi itse kantamaan sen kaman kierrätykseen tai roskiin. Tekosyy voi olla myös, ettei ole aikaa. Tai kierrättämisen haasteet.Valinnat vaikeutuu, koska meillä on kaikkea mielinmäärin. Vaikeaa aloittaa mistään, kun ei tarkkaan tiedä mitä kaikkea edes omistaa…

 

Millainen voi olla elämänlaatua parantava kohtaaminen?

Olin juuri tässä syksyllä sopinut seuraavista luennoista keväälle 2018 kulttuurikeskus Kanneltalon johtajan kanssa, kun sähköpostiin oli tullut viesti (nimet muutettu).

Hei Laura.

Olen miettinyt miten lähestyn sinua. Olen kuullut jo aikaa sitten “Terhiltä” jonka luona kävit, että autat tehokkaasti kodin järjestämisessä. Tunnen Terhin tosi hyvin ja oleemme ajoittain puhuneet, että pitäis sitä ja tätä saada aikaiseksi. Olemme käyneet vuosia samassa jumpassa, mutta nyt en enää ehdi sitäkään..

Minullakin taitaa  olla ongelma, jota olen turhaan yrittänyt ratkoa jopa vuosia. Tai oikeastaan vähätellä. Nyt en enää  keksi mitään keinoa,  jolla pääsisin eteenpäin. Minulla on lapsia ja kotieläimenä kissa. Asumme kerrostalossa. Muutimme pienempään eron takia.

Olen turhautunut. En  löydä esimerkiksi puhelintani tai tietokoneen laturia omassa kodissani. Mulla kuluu aikaa ihan älyttömästi kaikkeen etsimiseen. Vaatteekin ovat ties missä, puhumattakaan lasten tavaroista.  Tai oikeastaan kaikki on hukassa ja kiire ei lopu koskaan.  Kuinka raskasta on pyörittää yksin tätä kaikkea. En halua enää pyytää ketään luokseni, kun ahdistus hiipii selkään siivouksen edessä. Toisaalta välillä on ihan pakko pyytää joku kylään, jotta saan hetkeksi mielenrauhaa. Ei aikaakaan,  kun ollaan takaisin kaaoksessa. Osaatko neuvoa minua tässä asiassa? Miten mä voisin edes hetken keskittyä mun omiin lempiasioihin? En ole ehtinyt lukea kirjojakaan saati nauttia mistään ilman niskassa painavaa syyllisyyttä… Olisiko sinulla nyt ne pelastavat kädet?

Terhi sanoi, että voit auttaa kolmekin tuntia. Tai enemmänkin. 

terveisin Hanna”

Uskallus pyytää apua ja tarkastella asioita uudesta näkökulmasta

Mua lähestytään usein pitkän harkinnan jälkeen.  Isojen elämänmuutosten jälkimainingeissa, joita voivat olla eron jälkeen, läheisen kuolema. Lasten poismuutto. Kaikkia näitä yhdistää tavarat. Ja kaikkia meitä, sinua ja minua yhdistää tavarat.

Se, että ihminen ymmärtää kotona olevan sotkuista on ihan päivän selvää. Mutta se, että ymmärretään ne paljouden ja runsauden tuomat haittavaikutukset elämän käännekohdissa. Olemmeko valmiit pysähtymään ja tarkastelemaan asiaa ulkopuolisin silmin?

Tottakai toisen tavarat ovat meidän muiden silmissä arvottomia, mutta arvioidessamme  omia tavaroita harhakuvitelmat ja uponneet kustannukset hiipivät salakavalasti mieleen.  Tiedostamatta. Ja silloin on jo vaikea alkaa tehdä päätöksiä tai saati luopua helposti mistään.

Säästämme kalliita hankintoja, vaikka niille ei löydy käyttöä.  Tässä muutamia esimerkkejä: “Olenhan minä käyttänyt rahaa näin paljon tuohonkin laitteeseen, se nyt vaan ikävä kyllä on käyttämättömänä. Koska se on uusi, ei sitä voi antaa pois. Voinhan mä sitä joksus tarvita…”

“Mulla on kenkiä vaikka kuinka paljon, mutta lääkäri kielsi käyttämästä niitä jalkavaivojen vuoksi. Mutta mulla on niin pieni jalka, etten helposti löydä itselleni sopivia jos mä sitten joku päivä voisinkin käyttää niitä. Olen maksanut kengistä kalliin hinnan. En mä voi niitä lahjoittaa pois. Taidan myydä kirpputorilla ja haluan niistä ainakin puolet takaisin”

Mitä sitten kävi?

Tulimme Hannan kanssa samaan lopputulokseen. Tavattiin ja  pääsimme aloittamaan Hannan kotona tutustumiskäynnillä. Hanna kertoi minulle samantapaisista ongelmista, mitä monella muullakin.  “Kaikki järjestyy” sanoin ja Hannaa nauratti: “Osa painolastista putosi just harteilta”.

Lue mitä tutustumiskäynnillä tehdään tästä.

Kävimme puolentoistatunnin aikana kaikki tärkeimmät asiat läpi ja sovimme aloitusajankohdan projektille. Syysloma oli tulossa lapsilla ja Hanna kertoi lasten lähtevän mummolaan puoleksi viikkoa. Ajoitus oli erinomainen. Alkajaisiksi aloitimme 4 tunnin järjestämisellä.

Miten Hannalle kävi? Autoinko häntä?  Kerron sinulle lisää Hannasta seuraavassa  postauksessa. (pääset Hannan jatkokertomukseen tästä)

Auttaakseni sinua alkuun, pyydän että aloitat miettimällä mitä omistat ja ketä varten?

Oletko koskaan tutkinut kotiasi ulkopuolisin silmin?

Ai niin, jos haluat pysyä mukana, hyppää tästä messiin. Saat koosteen pari kertaa kuussa suoraan itsellesi. Tästä.  Bonuksena saat Minioppaan, joka tukee aiemmin esittämiäni kysymyksiä. 

 

 

Kuullaan pian.

-Laura,  Järjestysvinkit

ps.

Tuskastuitko joulupalloja etsiessä? Myönnän, onhan niitä tullut kerättyä itsekin vaikka kuinka paljon… Huh!

 

Jaa tämä artikkeli