Mitä tarkoitetaan kodin häpeätavaroilla? Miten ne on päätyneet meidän rakkaaseen kotiimme? Lisääntyykö ne tavarat ja lelut keskenään huomaamattamme? Kuinka niihin tulisi suhtautua?

Asiakkaani toteavat usein : ”ihanaa Laura, kun minun ei tarvinnutkaan hävetä mitään täällä omassa kodissani. Nyt  ymmärsin, että tämä on täysin normaalia, että jokaisella on kodissaan paljonkin ylimääräistä tavaraa. Kiitos, että kerroit vielä minne niitä voi kuljettaa”.

Eihän mulla ole aikaa syynätä kaikkea läpi

 

Nimitys häpeätavaralle syntyi, kun loin tapahtuman ”tammikuun #raivausriennot facebookryhmässämme.” Tarkoituksena raivata paivämäärän osoittaman luvun mukaan tavaroita pois kotoa. Ensimmäisenä päivänä yksi, toisena kaksi jne. Aivan ihania oivalluksia ja varsinkin ymmärrystä/vertaistukea kodin järjestämiseen. Ja etenkin uskoa siihen, että ei tarvitse hävetä omia tavarakasoja. Elämäntilanteista riippuen purnukoita, esineitä, kippoa, vaatetta, paperia, kirjoja ja kuppia voi olla kasapäin ja nurkat täynnä. Eikä todellakaan ole aikaa syynätä kaikkea läpi.

Useimmiten asiakkaat ponnistelevat viimeiseen asti, että kyllä minä tästä yksin selviän. Niinhän se menee, teenhän minnäkin ruokaa itse, mutta kun haluan alusta loppuun sujuvan kokonaisuuden, menen ravintolaan ja maksan siitä. Tai osaahan moni katkaista hiukset saksilla. Lyheneehän se tukka, mutta maksan mieluiten ammattilaiselle siitä, että kokonaisuudesta tulee oikeasti hyvä. Eikä silloin tarvitse hävetä likaista tukkaa tai ravintolaan mennessä selitellä ”no kun en mä itse osaa tai jaksa laittaa ruokaa niin mä tulin tänne.” Kun on dilemma, siihen on vinkit ja apu saatavilla. Tai kodin putsaaminen pölyistä ja liasta – aivan. Siivoojan palkkaaminen. Siitäkin saa kotitalousvähennyksen niin kuin minunkin palveluista kurkkaa vaikka tästä. jopa 50%

 

Olet onnistunut, kun oivallat!

Kehotan ihmisiä usein kääntymään ammattilaisen puoleen, vaikka meillä täällä vallitsee ”minä itse kyllä hoidan omat asiani”  -kulttuuri. Ja oikeasti miksi meidän pitää hävetä niin montaa juttua? Mä tiedän. Sulla tulee mieleen niin kuin mullakin sellaista, mitä ei voisi kertoa kaikille.  Asiat on asioita, mutta tavarat vain tavaroita. Elottomat esineet (apuvälineet) ovat tarkoitettu joskus helpottamaan meidän elämää. Kuinka ollakaan, mikään ei ole ikuista. Ei se häpeäkään. Luitko jo muuten jutun siitä, ketä oikeasti kiinnostaa mitä omistat?    Siinä mä vähän valotan omia oivalluksia ja ymmärrystä omasta itsestä ja suhteesta omistamiseen ja elämän suuriin suunnitelmiin.

 

Suhteellisuutta ystävät!

Sellaiseen tasapainoon haluamme jokainen, ettei tarvitsisi ahdistua ja hävetä omassa kodissaan. Mutta vain rajoja ja omia ajatuksia rikkomalla päästään tuloksiin. Mites jos vain unohdat, mitä voisit hävetä ja keskittyisit siihen mitä sulla kuitenkin on ihan valtavan paljon. Sulla on se oma hyvä persoona, joka reagoi epäkohtiin. Kroppa toimii ja viestii sulle kuitekin niistä tyydyttämättömistä asioista. Ihan samalla tavalla, kuin nälkään.

Jokaisella on tarve tehdä elämästä selkeä ja omannäköinen. Olisikohan häpeän vastakohta ylpeys? Voit olla ylpeä omista pienistä suorituksista ja siitä, että ymmärrät hakeutua ammattilaisten pariin, jos sakset on tylsät tai huomaat ”häpeatavaroiden” ohjaavan sua eikä toisinpäin.

 

 

 

 

 

Mikä on sun elämässä olennaisinta tällähetkellä? Mihin haluat antaa energiasi? Kuuntele itseäsi ja lausu se ääneen, missä olennaisessa olet onnnistunut.

Ihanaa onnistumisen tunnetta toivottaen

 

Laura

 

ps. Miniopas kodin järjestämiseen on saatavilla tästä