päiväkirja Archives • Järjestysvinkit

Kun elät kateudesta, mitä tavoittelet? Toivepostaus ammattijärjestäjän päiväkirja

Tiedän sen, että monet ystäväni ihmettelevät valintojani, eivät vaan sano sitä mulle ääneen

Ajattelin taas miettiä elämää. Kelailen usein, mitä mulla on liikaa. Joskus koen, että heilun liikaa sosiaalisessa mediassa kertomassa järjestysvinkkejä, toisaalta olen samaan aikaan todellinen kotoilija. Mä väitän, että paljouden määrä on aina vakio. Vapaa-aika  ja työ sekoittuvat mulla totaalisesti. Mutta nautin tästä. Liikaa on kuitenkin liian paljon.

Tunnesiteet määrittelee meitä

Elämän inventaario on joskus paikallaan. Oman elämän. Ei niin, että jauhat muiden valinnoista, elät ilolla toisten virheistä ja nostat itseäsi jalustalle. Kateuden eetos nostaa päätään, kun näyttää niin pirun hyvältä se kaverin instafeedi: “Sillä menee niin hemmetin kovaa, ei se kyllä kauaa tota jaksa…onkohan se kohta ihan burnoutissa. Mä niin tiedän, eipä käy yhtään kateeks –”

Tunnustan ja tunnistan itsekin joskus ajatelleeni, että minäkin haluan kaiken saman mitä ystävällä. Haluan elää samalla tavalla. Ja olin vähän jopa kateellinen. Suoraan sanottuna olin todella kateellinen. Jos kävimme kylässä, heti alkoi ahdistaa omassa kodissa kyläilyn jälkeen. Toisen luona oli niin ihana pullantuoksu ja kauniit sisustukset. Tai jos kuulin ulkomaanmatkoista, minäkin olisin halunnut. MÄ keskityin siis siihen mitä mulla EI ollut. Mä vaan kiersin sitä negatiivista kehää. Ja usko nyt, että siihen on helppo palata koska vaan… Oli muuten taas lähellä kun ihailee muiden juttuja täällä internetisssä

 Olen itse elänyt kahta kotia puolet elämästäni

Ei mun vanhempien ero silloin lapsena pahalta tuntunut – oli vaan aina ikävä jompaa kumpaa. Silloin olin kateelinen niille kavereille, joiden vanhemmat olivat yhdessä ja nauroivat ääneen. Silloin huomasin, mitä minulla ei ollut. Nyt olen halunnut korjata tilanteen. Elän perheelleni ja työlleni, mutta olen tehnyt lujasti töitä sen eteen, että teen just niin mikä mulle itselleni parhaiten sopii. Se riittää. Ja tietysti jollekin tämä on liikaa… Mutta väitän oppineeni itsetutkiskelun myötä, mistä pidän ja mistä en. Olen voinut unohtaa kateuden katkeruudet, sillä enhän minä ole varma siitä miten kovan työn takana ystäväni ovat kaiken ihanuuden tehneet, mistä muusta ajasta sen on pois; kodin ilmapiiristä tai yhteisestä ajasta?

Jos sä mietit, miten sä löydät sun elämäsi “järjestysvinkit”  niin aloita käymällä läpi sun pahimmat pelkosi. Mitä sä et missään nimessä haluaisi itsellesi tapahtuvan. Tai  jos nyt tunnet niitä kateudentunteita jostain asiasta, pysähdy miettimään, mitä sä voit sun elämässä muuttaa, jotta sä et tunne enää kateutta. Missä vanhoissa kaavoissa elät? Miten sä voisit kääntää sun ajatukset niin, että kateellisuus asioista muuttuisi päinvastaiseksi? Tässä lisää vinkkejä:

 

  1. Tiedosta
  2. Suhteuta
  3. Motivoidu
  4. Muutu

 

On turhaa tuudittautua omiin kangistuneisiin tapoihin ja miettiä kun kaverilla menee aina paremmin. Muista, että sä et voi tietää sun kaverin asioita. Voit vain ja ainoastaan kiinnittää omaan käytökseesi huomiota, ajatella toisin ja opetella toisen tavan. Muutos vaatii aikaa ja toistoa. Tässä muutamia kysymyksiä sun avuksi, jolla voit selvittää mistä sä oikeasti pidät:

Mitkä asiat sua rajoittaa tai mistä sä tunnet kateutta?

Mitkä on sun uskomuksia elämänkulkua kohtaan? Mitä arvomaailmoja kannat mukanasi?

Tai mitä olet halunnut muuttaa elämässäsi päinvastoin, kuin lapsuudessasi?

Oletko edes ajatellut?

Toistatko tiedostamatta tätä mantraa: ” näin tän elämän vaan nyt kuuluu mennä, kyl mä sit kun on loma, kun on rahaa, kun oon jaksanut tämän 35 päivää tehdä duunia…”

Tee päätös asioista joihin keskityt. Kun annat huomion hyville asioille ne lisääntyy.

Mitä merkitystä on tuntea kateutta tai miksi se jokin käy niin tunteisiin? Onko se epävarmuus, pelko vai tiedostamaton asia?

Mille asialle sä olit viimeksi kateellinen? Miten pääsit yli siitä?

Kommentoi mulle yv:nä laura@jarjestysvinkit.fi tai heitä tähän alle. Tuu messiin Instagramiin seurailemaan elämää tästä, seuraan ilolla takaisin.

-Laura

Jaa tämä artikkeli