perhe Archives • Järjestysvinkit

Ammattijärjestäjä paljastaa: suomalaiset ovat tyytymättömiä pieniin eteisiinsä! Kaupallinen yhteistyö Elfa Suomi I Vinkit parempaan säilytykseen

*Kaupallinen yhteistyö Elfa Suomi

 

Kuva Elfa

 

Me ihmiset olemme mukavuudenhaluisia, mutta rutiinit, säännöt  ja toistojen määrä tuovat tulosta myös eteisen järjestämiseen. Kysyinkin Lapsiperheen kodin sisustus- ja järjestysvinkit ryhmässä, mikä eteisessä tökkii. Yleisimmät vastaukset koskivat ahdasta ja pientä kapeaa eteistä, josta puuttui kunnon säilytystilaa tai se oli niin pieni, ettei siellä mahdu edes kääntymään:

”Neljä vuodenaikaa katkeroittaa!”

”Kenkäsäilytys on ihan syvältä, ne kengät on pitkin poikin eikä kulkeudu omiin paikkoihinsa”

”Vaunut, aina väärässä paikassa”

”Kausivaatteet, hermot menee kun viisihenkisellä perheellä pitää toppatakkeja ja housuja olla talvisaikaan niin monet kuitenkin”

”Oviaukkoja niin moneen suuntaan”

”Lasten ulkovaatteet. Ne on useimmiten lattialla!”

”Kaikki! Se on persreiän kokoinen. Siinä ei sovi mitään pitämään järjestyksessä”

Ei mikään ihme, että suututtaa. Jos eteistä ei ole alun alkaen suunniteltu suurien vaate- ja kenkämäärien säilytykseen, pitää osata käyttää luovuutta tai sietää mahdotonta keskeneräisyyttä.

 Mistä apua eteisen järjestämiseen?

Ammattijärjestäjä vinkkaa, että  eteinen kaipaa viitseliäisyyttä ja aikuisen esimerkkiä:

Säilytä eteisessä vain ne vaatteet, joita käytätte arkisin. Nappaa malli kerhosta tai päiväkodista ja järjestä lapsen ikätasolle sopiva naulakko, hylly ja vetokorit. Voit nimetä lapsen oman naulakon, korin ja hyllyn. Mitä lähempänä lattiaa sen parempi! Kasvata korkeutta lapsen mukana.

Joskus helpointa on antaa korin olla lattialla, johon voi vapaamuotoisesti heittää hanskat ja pipon pois päästä. Ei hattuhyllyä tarvitse käyttää hatuille. Ota se vaikka kausivaatteiden käyttöön. Valitse vapaasti, omia tarpeitasi palveleva eteisjärjestely.

Kuva Elfa

Säilytä vain sitä, mitä käytät:

-Muistatko takki- ja nuttumäärät tai ylipäätään mitä omistat?

-Mitä enemmän on valinnanvaraa, sitä enemmän säilytystilaa vaaditaan.

-Minimoi määrät. Säilytä kevät- ja syystamineet tyhjiöpussissa  korkeammalla tai mahdollisuuksien mukaan varastossa.

-Se mitä käytetään pidetään paraatipaikalla ja se mitä ei laitetaan kauemmas.

-Jokaisella tavaralla on oltava paikkansa.  Kierrätä samantien liian pienet välineet ja pieneksi jäävät vaatteet.

-Jos haluat säästää vaatteita , imaise ne tyhjiöpussiin ja säilytä muualla, vaikka sängynaluslaatikossa.

 

Liukuovia toivotaan lähes joka toiseen kotiin

Kuva Elfa

Esimerkiksi liukuovikaapin takana on muutama hyllyllinen sesongin harrastusvälineelle.

Varsinkin neljä vuodenaikaa asettavat omat vaatimuksensa ja määränsä. Monella vastanneilla oli toiveissa eteiseen liukuovet, jotka auttaisivat tilan siistin loppusilauksen takaamiseksi.

Vaikka systeemit olisi mietittyjä, toteutus ei:

” Muut talossa asujat sotkee”

Suosi päiväkotimallia

Kun lapsille opetetaan pienestä asti laittamaan takit ja kengät omille paikoille he tottuvat siihen.

Nähdään Lahden Raksamessuilla pe 15.3. osastolla E6a.

Tule kuulemaan parhaat vinkit juuri sinun eteisen ja kodin  järjestämiseen ja säilytykseen pe 15.3.2019 !

Messut kestävät kokonaisuudessaan sunnutaille 17.3. asti.

Tehdään yhdessä ympäristöstämme mukava ja viihtyisä!

Toivoa Laura ja Elfa Suomen väki

 

Jaa tämä artikkeli

Joulu oli täysin epäjärjestetty!

Me vietettiin joulua, joka oli täysin epäjärjestetty.

Tänä jouluna vietimme juhlaa ainostaan perheen kesken, joten teimme jotain poikkeuksellista!

Oletko koskaan hullutellut juhlapyhien kustannuksella? Me rikottiin tällä kertaa ”järjestystä.” Joulu oli tällä kertaa täysin epäjärjestetty. Aloitimme valmistelut, kysymällä toisiltamme, mikä olisi kaikista parasta joulussa. Esikoinen huudahti ensimmäiseksi ”graavilohi”. Ihanaa, se ei ollut vain ne lahjat joita heti mietin.  Joten meillä tarjoiltiin äidin ja isin (minun ja mieheni) herkkuja mätiä ja perunoita lisukkeineen kera graavikalojen. Kuopus puolestaan liputti perinteisen kalkkunan ja kinkun perään. Ei siinä mitään epätavallista olekaan.

Äiti koska syödään iltaruoka, äiti enää kolme tuntia, äiti äiti äiti

Yllätykseksi joululahjat oli jo ilmestyneet yöllä kuusen alle. Aamulla hypistely yritysten sijaan kehotin lapsia avaamaan lahjat. Ja siitäkös riemu repesi. Ei enää tuskaisia tuntien odottelua, ei piinaavia kysymyksiä, ei helmassa roikkuvia sormia, ei äänenkäyttöä (lue ei Lauran huutavia kommentteja) vaan iloa ja riemua sekä yhdessä oloa heti aamusta asti. Suosittelen. Se, että olemme 10-vuotta avanneet lahjat vasta illansuussa on osoittautunut lähes katastrofaaliseksi (joo, perinteet on perinteitä, mutta kun kukaan ei ollut näkemässä – ha ha)!

”Äiti koska syödään iltaruoka, äiti enää kolme tuntia, äiti äiti äiti! Mä en haluu syödä enää! Äiti kauan sä vielä syöt? Mä en jaksais enää istua tässä ruokapöydässä, mulla on kuuma, haluun jo jälkiruokaa…”

Muistatko sinä lapsuudestasi ne piinalliset hetket? Oletko sinäkin ollut se odottava pieni lapsi, jonka vatsaa nipisteli joulun tuoma jännitys, piinallisen pitkä illallinen ja kamala huoli siitä, tuleeko se joulupukki?

Perinne, jota emme ole koskaan ennen kokeneet

Mulla tapahtui joku oivallus, et miksi mä jatkan tätä samaa perinnettä mun lapsille? Miksi minun pitäisi sietää jännitystä tai ottaa paineita jouluaaton rutiineista?

Kaikkein parasta oli, kun saatoimme lähteä vielä jouluaattona kävelylle. Ennen päivällistä oli lapsistakin mukavaa lähteä viemään heidän vaarinsa haudalle kynttilä (perinne, jota emme ole koskaan ennen kokeneet).

 

Parasta on toimia itselleen parhaalla tavalla. Joulupäivänä anoppi ja appiukko tulivat syömään. Siitäkään en ottanut stressiä (enpä). ”Onhan glögi tarpeeksi lämmintä? Mitä saisi olla alkupalan kanssa? Onko kaikki hyvin? Jos keskustelun ylläpito tuottaa tuskaa, älä masennu! Aina voi puhua omanlaisesta, perinteittömästä epäjärjestyksestä, joita eivät vanhemmat ihmiset saata ymmärtää… Tai kiinnostavista uusista haasteista, jotka ei kyllä natsaa yhtään verrattuna ”entisiin koviin aikoihin”…

-Kaikki voidaan säästää, tavat, rutiinit kuin tavaratkin… mut olisko aika heittää lippu salkoon voiton merkiksi ja tehdä uudesta vuodesta erilainen?

Mä muuten nukuin joulupäivänä päiväunet! AH! Miten olinkaan rauhallinen jouluna… Miten suhtautumiseni laukaisi mitä parhaimman ilmapiirin? Miten olen ennen halunnut luoda jotain sellaista vanhanaikaista, joka ei oikeastaan toimi tippaakkaan?

Tänään tehdään jouluruuan jämistä lohipastaa ja palautellaan aikuisia arjenkeskelle. Ihanaa loppuvuotta ja palataan ensi vuonna taas järjestelyjen pariin.

 

-Laura

 

 

 

Jaa tämä artikkeli